Jatkan samaa loimea, josta taannoin kudoin Frozen-huivin valkoisella puuvillakuteella. Siitä huivista en ehtinyt valmiina ottaa kuvaa, kun viimestelyissä tuli kiire - sain sen ehtimään mukaan meidän luokkamme loppunäyttelyyn. Siellä se nyt roikkuu muutamien muiden töideni kanssa Vuoksenniskantie 78:ssa tämän kuun loppuun asti. Siellä on esillä töitä kaikkiaan tusinalta artesaaniopiskelijoita - kaikilla oma tyylinsä ja tapansa toteuttaa itseään. Jos siis Imatralla liikutte, niin käykäähän katsomassa.
No, minun oli siis tarkoitus tutkiskella ja oppia asioita tämän loimen kanssa. Nyt testissä valkoisen sijaan tummansininen kude. Sidoskin on muuttunut, tyyliltään pysynyt kuitenkin samankaltaisena niisinnän ollessa mikä on.
Minun näkymäni puiden takana. Tykkään itse tästä tummemmasta kuteesta, tässä se vaaleansininen ei tunnu niin... imelältä.
 |
| Sidoksen kuvio tulee selkeämmin näkyviin valokuvan kautta. Kutoessa sitä on hyvin vaikea hahmottaa, varsinkaan loimen sinisemmissä kohdissa. |
Huivia kiertymässä kangastukille.
Hieman kudontavauhtini on hidastunut, kun inspiroin tässä samalla kaikkea muutakin. Sen verran voin paljastaa käsityörintamalta, että olen pikselöinyt kuvia kuvankäsittelyohjelmalla ja kävin tänään reippaana pyöräilemässä tuolla kaupoilla hankkimassa Aida-kangasta...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit tervetulleita! All the comments are welcome!